maanantai 21. elokuuta 2017

TERRORISMI KASVATTAA RAKKAUTTA




jemina






Ehkä hieman provosoiva otsikko mutta antakaapa kun selvennän tarkoitustani.

Se mitä tapahtui Turussa viime perjantaina oli järkyttävää ja elämää halveksuvaa kaikin tavoin.
Nyt sitten tämä lintukotommekin on terrorismilla raiskattu.

Tosiasiassa se on ollut vain ajan kysymys sillä meitä ihmisiä on kaikkialla ja kaikki asiat koskettavat kaikkia tavalla tai toisella.

Nyt on sellainen ajan henki että sotia ja turvattomuutta pakenevia ja turvapaikanhakijoita on mielin määrin ja siinä riittää roppakaupalla ihmisille käsiteltävää.

Eri kulttuurit kohtaavat, sekoittuvat, yrittävät löytää tasapainoa.

Terroristit yrittävät aiheuttaa pelkoa, epäilyksiä ihmisten välille ja väkivallan kierrettä jotta yhteiskunnan rakenteet hajoaisivat.

Samalla tervejärkiset, inhimillisiä arvoja edustavat maahanmuuttajat haluavat tulla osaksi Suomalaista yhteiskuntaa ja toimia täällä samojen lakien ja arvojen huomassa kuin kantasuomalaisetkin, eivätkä tietenkään halua tulla leimatuiksi mihinkään terrorismiin liittyväänkään.

Ovathan he lähteneet tuota kaikkea pakoon ja haluaisivat vain elää rauhassa kuten me kaikki.
Me jotka rakastamme elämää ja haluamme rakentaa toimivaa yhteiskuntaa jossa kaikilla olisi hyvä olla.

Se mihin terroristit iskuillaan pyrkivät ei toimi minun kohdallani, eikä nähdäkseni monen muunkaan kohdalla.

Alkujärkytyksestä toivuttuani aloin tuntemaan valtavaa empatiaa, kiitollisuutta ja rakkautta meitä ihmisiä kohtaan.

Kuinka paljon ihmiset välittävätkään toisistaan ja kuinka paljon rakkaudellisuutta on yhteiskunnassamme havaittavissa!

Ihmiset haluavat pitää huolta toisistaan ja haluavat rakentaa olemassaoloa rauhan, rakkauden ja turvallisuuden ehdoilla.

Valtaosa meistä ihmisistä ei halua sotia, tehdä terrori-iskuja eikä olla julmia tai ilkeitä muutenkaan millään tavoin.

Parhaassa tapauksessa tällainen tapahtuma kasvattaa yhteisöllisyyttä ja rakkautta lähimmäisiin.

Yhteenkuuluvaisuuden tunne ja rakkauden merkitys korostuvat kun yhdessä koetaan jotain näin järkyttävää.

Olisi silkkaa tuhlausta alkaa vihaamaan ja epäilemään jokaista saati sitten lähteä väkivallan kierrettä kasvattamaan.

Terrorismia on lisäksi aivan yhtä turha pelätä kuin mitä tahansa muitakin onnettomuuksia.



Ajatelkaa myös kuinka kaukana tuokin Turun kauhistusten tekijä on kaikesta kauniista, rauhasta, kiitollisuudesta, arvokkaasta elämästä!
Todennäköisesti ollut syntymästään asti.
Eikä hän varmasti ole paremmassa jamassa itsensä kanssa tällä hetkellä.

On siis turha vihata häntäkään sillä hän elää jo vihassa ja pelossa, kaiken kauhun keskellä.
Hänellä ei ehkä milloinkaan ole ollut hetkenkään rauhaa mielessään saati rakkauden kokemusta.

Kun mietin että entä jos tämä olisi sattunut omalle kohdalleni, jos joku läheiseni olisi kuollut, osaisinko ajatella samoin.

Tottakai siinä olisi aivan erilainen lähtökohta asiaan ja paljon enemmän käsiteltävää, olisihan siinä henkilökohtainen menetys olemassa.

Silti minä en voi olla uskomatta että kaikella kuitenkin on jonkinlainen tarkoitus mistä meillä ihmisillä ei voi olla mitään käsitystä.

Ja jokaisen täytyy vaan tavalla tai toisella käsitellä asiat jotka omalle kohdalle lankeavat, niin musertavia kuin ne saattavatkin olla.

Mitäpä muutakaan voi.



Tämä kirjoitus ei liity fitnessiin millään tavalla eikä vegaaniuteenkaan mutta koin suurta tarvetta sanoa minäkin sanani aiheesta joka on jokaisen suomalaisen mielessä tällä haavaa.

Haluan muistuttaa kuinka ihanaa elämä on ja kuinka paljon täällä maailmassa on ihmisiä jotka haluavat pelkkää hyvää kaikille.

Me voimme huomioida toisiamme joka hetki vähän paremmin, läheisiämme ja myös tuntemattomia.
Hymyilkäämme vastaantulijoille ja olkaamme lempeitä puolisoillemme ja lapsillemme.
Rakastakaamme myös itseämme niin paljon että kieltäydymme vahingoittamasta itseämme vihan, epäilyksen ja pelon tunteilla.

Älkäämme antako häiriintyneille yksilöille tai ryhmille valtaa levittää mielisairauttaan keskuuteemme vaan sitävastoin lujittakaamme rakkauttamme ja parantakaamme valmiuttamme auttaa toisiamme, niin pienissä arjen haasteissa kuin suuremmissakin onnettomuuksissa.

Älkäämme tuomitko ihmisiä kansallisuuden tai ihonvärin perusteella, älkäämme tuomitko ihmisiä ollenkaan mutta tuomitkaamme kaikki tällaiset kauheat teot heti alkuunsa.

Mitään tällaisia tekoja ei pidä suvaita ja siksi älkäämme lähtekö sellaiseen millään tavalla mukaan.

Ei vastata vihalla vihaan koska sillä tavalla viha vain voimistuu ja leviää ympäriinsä.

Kertakaikkiaan, rakastetaan toisiamme ja kasvattakaamme ymmärrystä siitä että me kaikki olemme täällä yhtä.

Eläkäämme rauhassa ja iloitkaamme tästäkin päivästämme, kaikista sen pienistä hetkistä.

Ottakaamme itsellemme myös niin innostavia tavoitteita että haluamme sen vuoksi hypätä aamuisin ylös sängystä :)



💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi






Suurella vegaanisella sydämellä

Jemina











lauantai 19. elokuuta 2017

METSÄN TAIKAA




metsä







Tosiaan, vietin pitkästä aikaa metsässä muutaman tunnin kun lähdin ystäväni kanssa mustikoita poimimaan.

Toki useinkin samoilen lapseni kanssa näillä läheisillä metsäplänteillä sillä asuinalueeni ympärillä on paljonkin metsäisiä kohtia ja ihan oikeaa metsääkin, vaikkei silti mitään korpea.

Mutta tällä kertaa ei ollut lasta mukana ja sainkin keskittyä täysin vain omaan ajattomuuteeni.

Aika metsässä kulkikin aivan omia polkujaan sillä vaikka tuntui että vasta saavuimme mättäille kun ensimmäisen kerran katsoin kelloa, olikin mennyt jo miltei kolme tuntia.

Näin paljon hämähäkkejä, lukkeja ja kaikenlaisia muita, jopa sellaisen melko suuren oranssin hämähäkin joka näytti vähintäänkin eksoottiselta.
Eräs hämähäkki kantoi itsensäkokoista valkoista munaa perässään.

Muistin lapsuuden itseni, kuinka olen ollut jossain luonnossa, metsässä tai pellolla.
Kuinka tunsin nyt ja muistin silloisen saman kokemuksen, yhteyden maahan ja sen asukkaisiin, kasveihin ja ötököihin puuhissaan.

Sain saman valtavan empatian ja rakkauden kokemuksen ja mieleni oli aivan avoin ja samalla tyhjä kaikesta muusta.

Minä olin se lapsi, se sama tyyppi ja se sama kokemus tämän kehon sisällä.
Vaikka vuosien varrella on tapahtunut yhtä ja toistakin on tuo tuntemus aivan sama.

Tunsin olevani puhdasta ja lempeää valoa, tunsin olevani se ihana pieni lapsi joka on kaiken rakkauden arvoinen ja yhtä kaiken muun elollisen kanssa.

Yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa niin mutkattomalla tavalla ettei sitä ajattelemalla löydä, vain kokemalla.

Vaikka mikään ei ole ihanampaa kuin viettää aikaa rakkaan pikkuiseni kanssa oli tuo kokemus hänestä erillään hyvin tarpeellinen.

Kun ei tarvinnut olla vastuussa eikä keskittää huomiotani mihinkään muuhun kuin itseeni ja ympäristööni, antaa olevaisuuden ja tietoisuuden hiljalleen lainehtia.

Olin aivan haltioissani tuosta metsäreissusta, kuinka helposti tuohon eheyttävään ja voimauttavaan tilaan pääsinkään!
Takaisin itseeni, takaisin kaikkeuteen, takaisin siihen kuolemattomaan mitä olen aina ollut ja tulen aina olemaan.

Tuossa tilassa ei toki voi elää aivan joka hetki, sillä täällä maan päällä ja elämässä on paljon kaikenlaista mitä puuhailemme ja mitkä vievät huomiotamme ja aikaamme.

Se on varmasti aivan hyvä niin mutta meidän jokaisen kannattaisi pyrkiä päästä tuohon tilaan useammin, edes vaikka kerran viikossa.

Varsinkin kun se ei vaadi muuta kuin avoimin mielin metsään menemisen.

Tai vaikka nurmikolle makaamaan ja katselemaan ötököiden elämää, tai pilvien lähenemistä ja loittonemista, tuon yllämme leijuvan vesihöyryn.

Kuinka paljon kuormitammekaan mieltämme kaikenlaisella, oleellisella tai epäoleellisella, kuka nyt voisi sanoa mitä mikäkin on.

Juuri siksi on hyvä säännöllisin väliajoin palauttaa mieli kotiinsa, siihen tilaan jossa ei tämän tai muidenkaan elämien ajatukset kosketa.
Enkä tarkoita kuolemaa vaan pieniä palautuksia jo tämän elämän sisällä :)







syväkyykky






Sitten fitnessistä sen verran että olen saanut olkapääni ja jonkin selkälihakseni kipeytymään niin että nyt on vaan nöyrästi pidettävä taukoa ylävartalon voimaharjoittelusta, ainakin ihan olkapäille tai selkään kohdistuvasta salitreenistä.
Ja harmikseni myös leuanvetotreenit täytyy jättää pariksi viikoksi väliin.

Juuri leuanvedossa tuo olkapää itseasiassa menikin, en sitten kuitenkaan ollut lämmitellyt kiertäjäkalvosinta kunnolla ja heti ensimmäisessä vedossa tuntui inhottava vihlaisu.
Selästä taas sain jonkin lihaksen venähtämään kahvakuulalla riuhtaisemalla.

Vanhuuskaan ei tule yksin.

Mutta eipä siinä mitään, nyt olen sitten innostunut tabatasta taas ja netistä löytyykin tosi kivoja tabatavideoita joiden mukana voi kuntoaan kohottaa.

Pikkuisenikin on ihan innoissaan niistä ja hihkuu "tanssitaan tanssitaan" kun laitan videon pyörimään :)

Ja onpa hellyyttävän mahtavaa nähdä kuinka hän ihan tosissaan matkii niitä liikkeitä omalla pienellä kehollaan.

Tänä aamuna tabatoitiin koko perheen voimin ja kyllä hiki virtasi.
Olipas kivaa!

Lisäksi tuntuu melkein huijaukselta kun saa niin helposti hien virtaamaan ja koko kropan töihin, sehän tuntuu ihan leikiltä ja kestääkin vain parikymmentä minuuttia!

Siitä vaan googlettamaan tabata songeja ja lihat liikkeelle 💥 :)






jemina






💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi





Vegaanisella sydämellä 

Jemina














keskiviikko 16. elokuuta 2017

VEGAANINEN PANNUKAKKU



vegaaninen pannukakku






No nyt tuli loihdittua niin hyvä vegaaninen pannukakku että tämän laitan jakoon.
Koostumus on kivan pannukakkumainen ja makukin sellainen ettei tähän kaipaa edes mitään hilloa tai muuta lisuketta päälle.

Otinkin tätä mustikkametsään evääksi mukaan ja rakkaalla mustikankeruutoverillani oli kuumaa soijamaitoon tehtyä kaakaoa termospullossa joten mikäpä meidän oli siinä ollessa.
Ystäväni tykkäsi erityisesti tämän pannukakun reunoista :)

Reseptejä olen hakenut netin syövereistä ja niiden siivittämänä kehitin aivan oman versioni.
Kelpaa tarjota kavereillekin!




VEGAANINEN PANNUKAKKU

RESEPTI 



- 2,5 dl vehnäjauhoja

- 3,5 dl kaurajauhoja

- 1 dl kaurahiutaleita

- 2 tl leivinjauhetta

- 1 dl sokeria

- ripaus suolaa

- 1 dl soijajogurttia (maustamaton tai maun mukaan maustettu)

- 1 l kauramaitoa

- kookosrasvaa

- rypsiöljyä




Sekoita kuivat aineet keskenään.
Lisää jogurtti ja maito, sekoita tasaiseksi.

Laita uunipellille leivinpaperi ja siihen päälle kookosrasvanokareita.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja uunipelti uuniin kunnes kookosrasvanokareet ovat sulaneet, eli hyvin pieneksi hetkeksi.

Ota pelti pois uunista ja levitä rasva tasaisesti leivinpaperin päälle.
Kaada taikina pellille.

Laita vielä pieniä kookosrasvanokareita taikinan pinnalle ja tiputtele myös lusikan avulla rypsiöljypisaroita taikinan päälle.

Laita uuniin keskitasolle ja anna kypsyä rauhassa, minulla meni yhteensä puolitoista tuntia että pannukakku oli kypsä.
Pannukakku kiinteytyy vasta jäähtyessä joten anna sen jäähtyä rauhassa ennen kuin kajoat siihen :)






vegaaninen pannukakku







Täytyy sanoa että uunituoreena rasvaa tuntui olevan aivan tolkuttoman liikaa sillä sitä oli kädet täynnä, mutta seuraavana päivänä jääkaapissa yön yli vietettyään se oli juuri sopivaa eikä rasva lähtenyt valumaan siltikään vaikka se oli repussa helteisessä mustikkametsässä muutaman tunnin ennen syömistä.

Mieheni kyllä tykkäsi tästä sellaisena uunituoreen rasvaisena mutta minä ihastuin siihen erityisesti jääkapissa vietetyn yön jälkeen, silloin se on mielestäni parhaimmillaan.


Mukavia ja perinteisen makuisia pannukakkuhetkiä toverit, ilman kanoja tai lehmiä :)




💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi






Fitnessterveisin

Jemina 





















sunnuntai 13. elokuuta 2017

SUPERHAPOTTAVA TREENI ETUREISILLE


Tällaista treeniä olen tehnyt muutaman kerran ollessani ulkona lapseni kanssa, samalla kun hän hääräilee hiekkalaatikolla omiaan.

Aikaa tähän menee kokonaisuudessaan suunnilleen vartti ja seuraavana päivänä etureidet huutavat hoosiannaa niin sanoakseni.

Reisien tolkuton kipeytyminen voi osittain johtua siitäkin etten tämän treenin jälkeen ole tullut ottaneeksi palaria ollenkaan, eipä ole tullut mieleen kun niin spontaanisti tähän aina ryhdyn.

Koitan seuraavaksi palarin kanssa ja kerron sitten oliko asialla vaikutusta :)

Venytellyt ja ravistellut olen lihaksia hyvin kuitenkin treenin jälkeen ja myös putkirullannut reidet kauttaaltaan.

Kuinka kipeät ne olisivatkaan ilman näitä toimenpiteitä!

Sinänsä en kipeytymistä ihmettele sillä kun tämän tekee kovalla intensiteetillä niin jalat ovat oikeasti aivan hervottomat, vaikka liikkeitä on vain neljä ja aikaa ei tosiaan kauaa mene.

Hyvä että ollaan kotiin aina kuitenkin kunnialla päästy.

Tämä on täysin kehonpainolla tehtävä treeni eli mitään välineitä ei tarvita, vain hyvä alkulämmittely ja reipas mieli.

Fitnessin pariin siis!



Alkulämmittelyä 5 minuuttia, paikallaan hölkkää ja haaraperushyppyjä, vähän kyykkäämistä.




1. ASKELKYYKKYHYPYT




askelkyykkyhyppy
POLVI 90 ASTEEN KULMASSA, PAINO ETUJALAN KANTAPÄÄLLÄ




Kunnon ponnistuksia korkealle ja joustava pehmeä lasku, hypätään ja vaihdetaan ilmassa jalkaa.
Katso ettei etummaisen jalan polvi mene varpaiden yli.
20 hyppyä kerralla eli kymmenen per jalka.





2. KYYKKYHYPYT




kyykkyhyppy
PYSYTÄÄN SYVÄSSÄ KYYKYSSÄ KOKO HYPYN AJAN




Tarkista että polvet ja varpaat ovat samassa linjassa eli osoittavat samaan suuntaan, tällöin ei tule vääränlaista kiertoa polveen.
Hypätessäkin pysy mahdollisimman syvässä kyykyssä ja tule joustavasti alas edelleen syvään kyykkyyn.
15 hyppyä.





3. NOPEA ASKELLUS KOROKKEELLE




nopea askellus korokkeelle
KOROKE VOI  OLLA HIEKKALAATIKON REUNA TAI KIVI YMS.




Askella nopeasti, silti keskittyen pitämään painopiste etummaisen jalan kantapäällä.
Vuorojaloin, 40 askellusta eli 20 per jalka.




4. YHDEN JALAN POHJENOUSUT


Ihan vaan seisot yhdellä jalalla, säilytät tasapainon ja nouset varpaille.
Voit seisoa myös korokkeella päkiällä jolloin saat pidemmän liikeradan liikkeeseen.
20 nousua per jalka.


Ravistele jalat hyvin joka liikkeen jälkeen.

Pidä sen verran taukoa että hengitys juuri ja juuri pääsee tasaantumaan ja siirry heti seuraavaan.

Pidä sitten hieman pidempi tauko ja toista koko setti.

Sen jälkeen vielä kerran sama juttu.

Tämä määrä riittää minulle mutta sinä voit tehdä vaikka kuinka monta kertaa :)




Maksimaalista touhuvoimaa toverit!




jemina







💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi




Vegaanisin fitnessterveisin


Jemina  












perjantai 11. elokuuta 2017

HELPPO IDÄTYS



Edellisessä postauksessani VEGAANINEN VOILEIPÄATERIA kun hieman sivusin aihetta niin ajattelin tällä kertaa kertoa kuinka helppoa idätys tosiaan on, jotta mahdollinen kynnys siihen hommaan madaltuisi.





idätyspurkki
KIERREKANNELLINEN PURKKI IDÄTYKSEEN




Tällainen IKEAsta ostettu purkki jossa kierrekansi on meillä käytössä.
Oiskohan joku parin kolmen litran kokoinen joten idut mahtuu hyvin turpoamaan siellä.

Koska ilman täytyy päästä hyvin kiertämään idätysastiassa olemme tehneet kunnon tee-se-itse-ratkaisun asiaan, yksinkertaisesti tekemällä reikiä kanteen :)





idätyspurkin kansi
REIKIÄ IDÄTYSPURKIN KANNESSA





Muistan vieläkin lämmöllä kuinka me kolme-neljä vuotta sitten miehoni kanssa sytytimme kynttilän, otimme pihdit käteen ja pienet naulat pihteihin, lämmitimme naulaa kynttilän liekissä ja teimme kanteen kymmeniä pieniä reikiä.
Mukavaa ja intensiivistä yhteistä puuhailua, tekee hyvää suhteellekin kun ollaan yhteisellä asialla :)

Tämä purkki on meillä ollut siitä asti käytössä ja idätämme suhteellisen usein, joten kokemuksella voin sanoa että toimii.

Tottakai erilaisia idätysastioita on valmiina myynnissä ja variaatiot ovat loppumattomat.

Ensin mietimme jotain harsoa mutta sitä ei saa pysymään yhtä varmasti paikoillaan kun purkki on ylösalaisin.





IDÄTYS TAPAHTUU NÄIN 



1.

Huuhtele pari desiä kuivattuja mungpapuja, tai muita idätykseen sopivia papuja tai siemeniä.
Laita kulhoon ja kaada raikasta kylmää vettä päälle niin että pavut ovat kunnolla veden peitossa.
Jätä yöksi veteen likoamaan.

Aamulla kaada vesi pois ja laita uutta raikasta vettä päälle.
Illalla kaada vesi pois ja kaada idut idätyastiaan.




2.

Täytä purkki vielä vedellä, kierrä kantta hieman kiinni, pidä kannesta varmistukseksi kiinni ja valuta enimmät vedet pois.
Vesi valuu nopeammin kun kansi ei ole kunnolla kiinni.

Kierrä kansi paremmin kiinni, laita purkki astiakaappiin hieman kallelleen, kansi alaspäin valumaan.
Voit laittaa purkin myös syvän lautasen päälle samalla tavoin kallelleen.

Idut täytyy pitää valolta suojattuna mutta tarpeeksi ilmavassa paikassa joten astiakaappi on mitä oivallisin tähän tarkoitukseen.



3.
 
Huuhtele idut kerran päivässä kuten kohdassa kaksi, tai aamuin illoin ehkä vieläkin parempi.
Idut valmistuvat suunnilleen kolmessa päivässä jolloin siirrä koko purkki jääkaappiin, sillä tuskin kerralla saat sellaista määrää ituja syötyä :)

Idut säilyvät jääkaapissa ainakin viikon.





 
mungpavun ituja
RAIKKAITA, ROUSKUVIA JA SUPERTERVEELLISIÄ ITUJA






Mungpavun idut ovat todella proteiinipitoisia ja sen lisäksi niissä on paljon b-ryhmän vitamiineja sekä a- ja c-vitamiinia.
Todellista superruokaa siis!

Mukavia idätyshetkiä ja potkua päivään toverit!







jemina







💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi




Vegaanisin fitnessterveisin


Jemina 













keskiviikko 9. elokuuta 2017

VEGAANINEN VOILEIPÄATERIA



vegaaninen voileipäateria






Hiphei toverit!


Vaihteeksi jaan teille tällaisen aivan arkisen ateriaidean joka on toki todella maukas ja ravintoarvotkin kohdillaan.

Erityisesti silloin kun ei huvita kokkailla tai jos sattuu olemaan niinkin ikävä asia kuin kiire tulee tämä ateriakokonaisuus apuun.

Minä silti pidän tästä niiin paljon että useinkin ihan vaan siksi kokoan yhden päivän aterioista paahdettujen kauraleipien päälle :)




Kyseessä on pro-kauraleivät joiden päällä on

- maapähkinävoita levitteenä

- tomaattia

- maustamatonta tofua juustohöylättynä

- suolakurkkuja

- tilliä



LISÄKSI..


Kulhollinen superterveellisiä ja ihanan rouskuvia mungpavun ituja!




mungpavun ituja





Päälle tietenkin kylmäpuristettua extraneitsytoliiviöljyä ja mausteita makusi mukaan.
Minä kaadoin hieman suolakurkkulientä sekaan.

Kuivattuja mungpapuja kannattaa idättää itse, sillä ne tulevat paljon huokeammaksi kuin valmiiksi idätettyinä ostetut.

Idätys on lisäksi todella helppoa ja jokainen kykenee siihen ilman suurempia efortteja, kunhan vaan ottaa asian kerran haltuun.
(Hyvä puhua kun puolisoni hoitaa meillä aina idätyksen)

Iduissa on melko pitkälti kaikki mitä ihminen voi tarvita sillä c- a- ja b-ryhmän vitamiinien lisäksi niissä on myös paljon proteiinia.

Ei muuta kuin omia voileipäateriayhdistelmiä (vau mikä yhdistelmäsana) kasaamaan toverit!





jemina






💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi



Vegaanisin fitnessterveisin


Jemina














maanantai 7. elokuuta 2017

TEHOKKAITA PEPPULIIKKEITÄ TUOLILLA



jemina tuolitreeni






Jes, näytän tällä kertaa pari tehokkaaksi havaitsemaani pakaralihasliikettä joihin tarvitaan avuksi vain tuoli, joten näitä voi hyvin tehdä kotonakin.

Itse teen näitä jalkapäivinä salilla viimeistelevinä liikkeinä ja käytän välineenä boxia.
Boxi on siitä hyvä että sen saa kylkeä kääntämällä korkeammaksi tai matalammaksi.

Viimeisenä liikkeenä tykkään tehdä näitä siksi koska näillä saa jo valmiiksi väsytetyt jalat ja takaliston todella tutisemaan.
Mutta ihan itsenäisestä treenistäkin tämä käy jos tekee enemmän sarjoja ja voihan rinnalle ottaa vaikka kahvakuulan tai levypainon jos lisäpainoja haluaa käyttää.

Teinkin näitä juuri treeneissä kaksi päivää sitten ja vieläkin on peppu niin kipeänä että istumaan meno ja itse istuminenkin sattuu.

Tässä siis tulevat nämä yksinkertaiset ja tehokkaat liikkeet!




1. TUOLILLE ISTAHDUS




tuolille istahdus
AIVAN KONKREETTISESTI ISTAHDA TUOLILLE




Yhdellä jalalla seisten, paino kantapäällä lähdetään istahtamaan tuolille.
Tuolille tosiaan ihan istahdetaan ja siitä taas lähdetään nousemaan paino edelleen kantapäällä ja pakarasta haetaan voima.

Laskeutuessa liike ottaa enemmän etureiteen ja noustessa pakaraan, ainakin jos todella hakee tuntuman siihen.

Toinen jalka suoraan eteenpäin, polvet vierekkäin muttei kiinni toisissaan.
Eli hallittua liikettä.
Tosin minulla viimeiset istahdukset saattavat rysähtää alas mutta silloin onkin aika lopettaa liike :)
Eli niin kauan voi peppua ja jalkoja tällä hapottaa kun vaan tekniikka säilyy hallittuna.

Tämä liike muuttuu tehokkaammaksi mitä matalampi tuoli on.





2. TUOLILLE NOUSU





tuolille nousu
PAINO MYÖS TUOLILLE NOUSUSSA KANTAPÄÄLLÄ





Tähän taasen haastavutta saa mitä korkeammalle joutuu astumaan.

Tässä liikkeessä ei missään tapauksessa ponnisteta ylös vaan hitaasti noustaan pakaralla töitä tehden, paino kantapäällä.
Ja laskeutuminen tapahtuu yhtä hallitusti.

Voit tehdä joko vuorojaloin tai sitten jalan kerrallaan.

Käytän tässä liikkessä yleensä kahvakuulaa lisäpainona mutta tuolille istahdus on pelkällä kehonpainolla tehtynä aivan tarpeeksi haastava sellaisenaan.


Eipä muuta kuin tehokasta alkanutta viikkoa ja pakarat tulille toverit!



💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi





Vegaanisin fitnessterveisin


Jemina


















lauantai 5. elokuuta 2017

LYÖMÄTÖN TREENI YLÄVARTALOLLE



leuanveto






Hiphei toverit, tänään taas fitnessin parissa :)

Tätä treeniä olen nyt tehnyt muutamia kertoja salilla ja olenpa huomannut sen toimivan aina ihan täysillä.

Treeni ylävartalolle jonka jälkeen lihakset on kipeinä pari päivää vaikka kuinka venyttelisi ja optimoisi syömiset ja palarit.

Lisäksi saan joka kerta sellaisen paineen ylävartalon lihaksiin että näytän heti paljon tuhdimmalta ja se vaikutus vieläpä pysyy päiviä, aina seuraavaan treeniin ja uuteen lihaspumppiin asti :)

Tähän treeniin kuuluu neljä liikettä supersarjana ja lisäksi teen aina myös vatsoja.

Sopii aina aloittelijoista aivan konkareihin asti, kukin omilla vastuksillaan.


Ei muuta kuin ohjelman pariin!



 

SUPERSARJA YLÄVARTALOLLE



LÄMMITTELY 

Aerobista 5-10 minuuttia sekä kiertäjäkalvosimen lämmittelyä.

Kiertäjäkalvosin on olkapäässä ja ilman sen kunnollista lämmittelyä on suuri riski, jopa todennäköistä että saat olkapääsi rikki ja kipeäksi.

Hyviä lämmittelyliikkeitä olkapäille on erilaiset vipuliikkeet, kuten käsivarret suoraan sivuille, kyynärvarret taitettuina 90 asteen kulmaan ja siitä käännetään kyynärvarret suoraan ylös ja alas.
Käsissä voi olla pieni paino, muttei kahta kiloa enempää.

Toinen liike kyynärpää kiinni kyljessä, kyynärvarsi jälleen 90 asteen kulmassa suoraan eteenpäin.
Siitä käännetään kyynärvarsi sivulle ja takaisin.

Ei kannata ohittaa tätä vaihetta!



1. Leuanveto kapealla vastaotteella

Niin monta kuin jaksat ja kuminauhalla avustettuna muutama lisää.
Itse saan vedettyä yhden mahtavan leuan kerralla ilman apua ja sen jälkeen teen viisi leukaa kuminauhalla.



2. Punnerrus

Hartianlevyinen tai siitä hieman leveämpi punnerrus.
Maksimimäärä.
Itselläni se on 8-10 tyylipuhdasta punnerrusta.


3. Leuanveto leveä myötäote

Niin monta kuin jaksat ja kuminauhalla lisää.
Jos et saa yhtään puhdasta vetoa tällä tavalla (kuten en minäkään vielä) niin ota heti kuminauha avuksi.
Itse käytän melko kapeaa kuminauhaa eli se ei hirveästi kevennä kuormaa ja saankin sillä tehtyä korkeintaan n. 5 leukaa tälläkin otteella.


4. Penkkipunnerrus /penkkipunnerrus laitteessa

Minä olen tätä liikettä tehnyt joka kerta laitteessa, ehkä jossain vaiheessa siirryn penkkiin ja vapaaseen tankoon.
Tekniikan tähän liikkeeseen olen oppinut kuin huomaamattani kun olen lisännyt painoa tarpeeksi.
Silloin tulee väkisinkin haettua voima työntöön lavoista asti.
Eli lavat yhteen ja työntämään!



TREENI KULKEE NÄIN:
 
Aloita ykkösestä, pidä pieni hengähdystauko jokaisen liikkeen jälkeen ennen seuraavaan siirtymistä.

Kun olet saanut kunnialla kaikki neljä liikettä tehtyä pidä kunnon tauko, vähintään pari minuuttia ja aloita alusta.

Toista koko setti kolme kertaa.


Tämän jälkeen olen tehnyt vielä suorat vatsalihakset laitteessa tai taljassa samalla idealla, kyljet eli vinot vatsalihakset taljassa sekä vielä suorat vatsalihakset tangossa roikkuen ja jalkoja siitä nostelemalla.

Aivan tolkuttoman tehokas treeni ja on huikea olo sen jälkeen, joten suosittelen toverit!



💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi




Vegaanisella sydämellä


Jemina  













torstai 3. elokuuta 2017

VEGAANINEN SUKLAAJÄÄTELÖ PÄHKINÄKINUSKIKASTIKKEELLA



vegaaninen suklaajäätelö pähkinäkinuskikastikkeella







AAAARRGHHH!!!
Tulin tehneeksi taas jotain aivan ylimalkaisen tolkuttoman turmiollisen hyvää.

Tämä syntyi ajatuksesta tehdä kotona mahdollisimman samanlaista jäätelöä kuin se rakastamani vegaaninen kolmen kaverin suklaajäätelö.

Lopputulos oli aivan liian makea, puolet vähemmän makeutusta olisi riittänyt enemmän kuin hyvin.

Joten tähän reseptiin laitan sen tolkullisemman määrän sokeria, vaikka onhan sekin melko paljon.

Tämä on siis tietysti vegaaninen, myös fodmap friendly mikäli käytät kaurajugurttia mutta fitnessin kanssa tällä ei ole yhtään mitään tekemistä :)
Paitsi saa tällä potkua treeneihin!






vegaaninen suklaajäätelö kotona
KINUSKIKASTIKETTA JA SUOLAPÄHKINÖITÄ SULASSA SOVUSSA VEGAANISEN SUKLAAJÄÄTELÖN KANSSA






RESEPTI 





JÄÄTELÖ 



- 1 purkki (rainbow) kookosmaitoa

- 2 dl soija- tai kaurajugurttia (alpro kookossoijajugurtti)

- 1 levy pandan vegaanista tummaa suklaata


Lusikoi kookosmaidon kiinteä valkoinen osa kulhoon.
Lisää jugurtti ja sekoita tasaiseksi. 
Sulata suklaa vesihauteessa.
Kaada suklaasula heti kulhoon ja sekoita käsivispilällä voimakkaasti jotta seoksesta tulee tasainen.
Laita pakastimeen.




PÄHKINÄKINUSKIKASTIKE 



- 1 dl sokeria (muscovado, intiaanisokeri, ruokokidesokeri yms.)

- 2 rkl kookosöljyä

- 0,5 dl kauramaitoa

- 1 dl suolapähkinöitä (maapähkinöitä)


Laita kaikki ainekset pähkinöitä lukuunottamatta kattilaan ja sulata tasaiseksi.
Keittele miedolla lämmöllä muutama minuutti, puulastalla sekoitellen pohjaa ja laitoja myöten.
Nosta pois liedeltä.
Sekoita joukkoon pähkinät.
Jätä odottamaan.

Käy tunnin välein sekoittamassa jäätelöä, kaikki jäätyneet osat laidoilta ja pohjasta mukaan.
Sekoita voimakkaasti jotta jäätelöstä tulee mahdollisimman tasaista ja kuohkeaa.

Jäätelön on hyvä olla pakastimessa vähintään neljä tuntia, kauemminkin ainakin jos on hiemankin tehottomampi pakastin.

Ja aina tunnin välein muista käydä sekoittamassa.

Kolmen tai neljän tunnin kuluttua siirrä jäätelö annoskulhoihin niin että laitat ensin hieman jäätelöä pohjalle, sitten pähkinäkinuskikastiketta, sitten taas jäätelöä ja toinen sattuma kinuskipähkinöitä.
Jatka näin kunnes kaikki ainekset ovat mukana.

Anna jäätyä vielä tunti tai kaksi.

Nauti!






itsetehtyä vegaanista suklaajäätelöä pähkinäkinuskikastikkeella





Katso myös aiemmat vegaaniset jäätelöreseptini LAKRITSIJÄÄTELÖ & ANANASPÄHKINÄJÄÄTELÖ 





💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi




Vegaanisella sydämellä 


Jemina 














tiistai 1. elokuuta 2017

HARTIAT KUNTOON!



hartiaveto lattialla
VAUVANA JÄLLEEN






Tällä hyvin yksinkertaisella tavalla saat hartioihin liikkuvuutta sekä pidät selän ja hartiat kaikenkaikkiaan kunnossa kuin vauvalla.

Joten kaikki hartiajumiset kuulolla!

Vetristämisen lisäksi harjoite tukee myös muita juttuja kuten leuanvetoa tai käsilläseisontaa.
Jos siis tavoitteissa on käsilläseisonta etkä ole sitä vielä ottanut haltuun niin aloita tällä :)






hartiaveto lattialla
LATTIALLA VATSALLAAN KÄDET SUORINA EDESSÄ


hartiaveto lattialla
VEDÄ ITSESI KÄMMENTEN VIEREEN JA TYÖNNÄ TAKAISIN



hartiaveto lattialla
JOKA TOINEN VETO KÄDET LÄHELLÄ TOISIAAN






Kasvot on hyvä pitää kohti lattiaa ettei niska rasitu.
Alasti tai kumipuku päällä tämä ei onnistu sillä vartalosi täytyy liukua kitkattomasti lattialla.
Voit myös maata viltin tai pyyhkeen päällä tätä tehdessä.

Aloita veto kädet suorina, vuorotellen leveällä ja kapealla "otteella" niin että vedät lapoja voimakkaasti yhteen.

Paina kämmenet maahan ja vedä itseäsi eteenpäin.

Leveällä otteella vedä rintakehä aina kämmeniin asti ja vielä siitä ylikin, jolloin veto vaihtuu työnnöksi.

Työnnä itsesi takaisin niin että käsivarret suoristuvat kokonaan.

Voit myös vetää itsesi kerralla huoneen poikki ja sitten työntää takaisin.

Kerralla sellainen viisi minuuttia onpi melko hyvä aika ja vähintään pari kertaa viikossa, sillä saa jo vetreyttä paljon aikaan.


Todella alkukantaisen tunteen saat jos samalla leikit olevasi Niilin krokotiili joka veden pintarajassa vaanii.
Minä saan lapsoseni joka kerta aivan kiljahtelemaan jossain riemun ja kauhun rajamailla kun häntä kiiluvin silmin vaanin ja vedän itseäni pitkin asuntoa hänen perässään :)


Tämä on melko raskaskin liike mutta ajatelkaapa että tällä tavoin me kaikki lähdemme liikkeelle.

Muistan kuinka tarmokkaasti tuo lapsukaiseni itseään vauvana veteli pitkin lattioita yllättävän pitkiäkin matkoja.
Kun hän näki kauempana jotain mihin ei ollut päässyt vielä tutustumaan, kuten avonaisen vaatehuoneen oven hän lähti hyvin määrätietoisesti sinne suuntaan tehden erityisen pitkiä vakaita vetoja.

Mikä päämäärätietoisuus!

Koitin silloin itse tehdä saman perässä ja voin kertoa ettei se minulle ollut yhtään niin helppoa.
Vauvaa auttaa todella paljon se ettei hän pääse millään muulla tavalla liikkumaan.
Varmasti harjoittelisin tätä itsekin enemmän jos jalkani yhtäkkiä haihtuisivat.

Palatkaa toverit maan tasalle vauvoiksi jälleen ja lähtekää sieltä uudestaan liikkeelle!
Saatte hartiat supervetreiksi ja mielen hetkeksi pelkistymään.
Tekee uskomattoman hyvää kokonaisvaltaisesti :)





💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi






Vegaanisin fitnessterveisin 


Jemina 










sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

MISSÄ MENNÄÄN?



Jahas. Tänään ajattelin kirjoittaa yleisiä kuulumisia ja katsausta siitä missä menen treenien ja ruokavalion kanssa.
Ei sillä että ajattelisin sen ketään aivan erityisesti kiinnostavan mutta tässä tulee, pysyitte mukana tai ette :)



 


jemina







MIKÄ ON HYVIN?



Miettiessäni mitkä asiat ovat mielestäni hyvin hallussa tuli ensimmäisenä mieleen treenit ja liikunnan osuus arjessani.

Vaikka muissa asioissa saatan toisinaan hieman hakea niin liikunnan määrä ja laatu ovat jo hyvän aikaa pysyneet miltei vakiona.
Laatu jopa nousujohteisena :)

Tottakai toisina viikkoina vietän fitnessin äärellä hieman enemmän aikaa kuin toisina mutta kauempaa katsottuna näkyy tasapaino ja vankka pohja.

Tästä asiasta olen todella iloinen sillä liikunta pitää mielen virkeänä, aivan todella.
Sen lisäksi että se pitää kehon kunnossa.

On mahtavaa huomata että pitkiin aikoihin minun ei ole enää tarvinnut pähkäillä lähteäkö salille vaan siitä on tullut aivan luontainen jatkumo.

Jos kävisikin niin että esimerkiksi kolmeen päivään en olisi tuonne voimailustudiolle joutanut niin viimeistään siinä vaiheessa alkaa keho ilmoittamaan asiasta, sellaisella kihelmöinnillä lihaksissa että nyt toimintaa ja haastetta meille.

Eli sellaisinakin viikkoina, jos viikon sykleissä asiaa ajattelen, kun energiatasoni ovat pohjamudissa käyn silti vähintään kolme kertaa salilla.

Vähempään en pysty ellen ole kipeä.

Terveydestä olen muuten aivan älyttömän kiitollinen, ja tietoinen että sen voi menettää hujauksessa.
Pyrinkin tekemään terveydelle suotuisia valintoja elämässäni.

Myöskään lapseni ei ole juuri sairastellut, koko hänen tähänastisen kaksivuotisen elämänsä aikana hänellä on ollut kaksi kertaa vähän nuhaa ja yhden kerran silmätulehdus joka sekin hoitui melko nopeasti ilman lääkkeitä pois.

Osana tähän terveenä pysymiseen lienee monipuolinen vegaaninen ruokavalio yhdistettynä jokapäiväiseen parin tunnin ulkoiluun ja kokopäiväiseen kiipeilyyn ja riekkumiseen :)

Voi kuinka toivon että tämä terveys jatkua saisi.




MISSÄ ON PARANTAMISEN VARAA?



Missäpä ei aina olisi?

Perusruokavalioni on kunnossa kyllä, eli pääsääntöisesti rakennan ateriani mielestäni oikein oivallisesti.

Sitten siinä herkuttelussa on minulla tosiaan vielä paljon opittavaa.

Mutta tässäpä opetellaan.

Pyrinkin nyt siihen että normaalisti arjen ruokavalioon ei kuulu herkuttelu ollenkaan, paitsi tietenkin hyvän ja laadukkaan ruuan osalta, mutta kaikki keksit ja jäätelöt pois.

Kun tähän tapaan tottuu kunnolla niin sitten sellaisina hetkinä kun kaipaa herkkuja ei niiden tarvitse olla niin kovaa kamaa heti vaan hieman terveellisemmät makeudet riittävät.

Tottakai jos arkena syö paljon taateleita ja suolapähkinöitä ja mansikkasorbettia sekä keksejä tarvii herkutteluun jotain paljon tuhdimpaa, eli tomusokerilla kuorrutettuja suklaakuppikakkuja ja purkillisen kolmen kaverin jäätelöä :)

Mutta jos arkena keskittyy vain syömään oikein hyvin ja maittavasti terveellisiä ruokia niin varmasti jokin mansikkakookosjäädyke ja taatelibanaanikakku riittävät herkutteluun enemmän kuin hyvin.

Eipä se oikeasti sen kummempaa ole sekään.

Olen tosiaan hyvin kiitollinen siitä että salille lähden aina vaikka olisinkin sortunut herkutteluun.

Ei asiat siis voi kovin huonosti olla kokonaisuuden kannalta, eikä niitä lankeamisia kannata myöskään ottaa liian vakavasti.

Tosissaan voi silti olla ja olenkin.

Tässäpä tämänkertainen, mukavaa ja tarmokasta sunnuntaita toverit ❤



💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi 




Fitnessterveisin


Jemina 



















perjantai 28. heinäkuuta 2017

ONNELLISUUDEN KAAVA



jemina metsässä
ILOLLA ELÄMÄN POLUILLA






Ollakseen onnellinen on vain oltava onnellinen.
Kuulostaa helpolta ja sitä se onkin, heti sen jälkeen kun kaikki omalle kohdalle siunaantuneet helvetin kärsimykset, traumat ja hukassa olevat itset on käsitelty.

Olen miettinyt miksi toiset ovat niin onnettomia eivätkä vaan tunnu saavan otetta onnesta ja rauhasta samalla kun toiset pystyvät iloitsemaan puhtaista vaaleansinisistä lakanoista ja mandariinin keltaisesta pirskahtelusta kasvoilla aamuisin.

Ympärilläni on aina ollut ihmisiä jotka ovat alati mielialalääkityksen alaisuudessa.
Elämässäni on myös aina ollut sellaisia jotka kestävät elämää ja arkea tarmokkain mielin ja pyrkivät rakentamaan jotain, mitä tahansa, uraa, taloa, kehoa, myötätuntoa.
Myös yllättävän paljon diagnosoituja skitsofreenikkoja on poluillani käynyt.

Tuntuu kuin toiset olisivat iloisia myötäsyntyisesti samalla kun joidenkin täytyy joka hetki elämästään raahustaa upottavassa suossa.

Voiko kaikki johtua silkasta aivokemiasta?
Ystäväni joka on mielialalääkityksessä ollut ihan nuoresta asti sanoo ettei pärjäisi ilman lääkitystä koska hänen aivokemiansa vaan on sellainen.

Jotenkin kaikki minussa sotii tuota ajatusta vastaan, se tuntuu niin kahlitulta.
Kuin ihmisellä ei oikeasti olisi vapaata tahtoa tai kuin rakkaus ei oikeasti olisi suurin mahti maailmassa.

Johtuuko omasta aivokemiastani oma elämänmyönteisyyteni?
Ovatko kaikki kokemukseni ja taipumukseni vain serotoniinin tuotannon käskyläisiä?
Vai voinko itse omalla tahdollani vaikuttaa tuon onnenkemikaalin virtaamista aivoissani?

Kivempi olisi ajatella etten tarvitsisi edes mitään elimistön omatuotantoista kemikaalia aivoihini ollakseni onnellinen mutta toki ihmisen keho ja koko maallinen elämä ja tuntemukset koostuvat materiasta ja välittäjäaineista niin toki niitä tarvitaan.

Voiko tosiaan olla niin että joidenkin aivot vaan ovat sillä tavalla "vialliset" etteivät pysty parantamaan itseään, ettei ihminen pysty löytämään rauhaa ja elämäniloa jos todella pyrkisi tekemään kaikkensa sen eteen, kohtaamaan omat traumansa ja pelkotilansa?

Tuntemani ihmiset jotka ovat lääkityksessä uskovat vahvasti että he tarvitsevat tuon lääkityksen.
He uskovat että ajaisivat itsensä kuolemaan jos eivät käyttäisi lääkkeitä.

Haluan kunnioittaa jokaisen kokemusta asiasta ja siksi onkin vaikeaa kun minä kertakaikkiaan en voi uskoa että tuo on totta.

Tästä syystä sain kerran erään ystäväni vihan päälleni ja tämä onkin hyvin arka aihe heille jotka mielialalääkityksessä ovat.

Voi olla että johtuu omasta aivokemiastani kun minä vaan en voi uskoa etteikö ihminen voisi itse vaikuttaa omaan mielialaansa ja omiin kokemuksiinsa maailmankaikkeudesta.

En voi uskoa etteikö ihminen pystyisi löytämään rauhaa ja onnea olemassaolosta jos todella uskaltaa siihen pyrkiä.

En väitä että se olisi helppoa niille joiden aivokemia haraa vastaan mutta uskon että se on mahdollista.

Enkä voi mitenkään väittää että lääkityksestä ei varmasti ole mitään hyötyä tai etteikö se voisi auttaa ihmisten oireisiin.

Muutama vakavaan masennukseen sairastunut tuttavani sanoo että olisivat jo tappaneet itsensä ilman lääkitystä.

Se voi olla ihan totta.
Lääkkeistä varmasti saa jonkinlaista apua ainakin ensisijaisesti ja akuutisti, silti en usko että ne lopullisesti ketään parantavat.

Vaikka toisaalta, voihan vaihtaa terveen ja toimivan elimenkin kelvottoman tilalle ja ihminen voi elää tuolla siirrännäisellä vuosikymmeniä niin miksi ei aivokemian vaihtaminen myös voisi ihmistä parantaa.

Silti tuntuu että se on hieman eri asia.

Ehkä uskoni ihmisen vapaaseen tahtoon aivokemian edeltä juontuu myös siitä että niistä muutamasta ihmisestä jotka elämässäni ovat, jotka käyttävät lääkitystä ja/tai päihteitä tai ovat muuten niinsanotusti onnettomia, minä näen hyvin selvästi mikä kunkin todellinen ongelma on, ja tuo ongelma on päässyt jokaisen kohdalla kasvamaan kun he eivät ole totuudellisesti ja rehellisesti kohdanneet niitä asioita joista ongelmat ovat muodostuneet.

Yhden näistä matkaa olen katsellut aina lapsuudesta asti ja hänen traumansa näen toki myös parhaiten.
Ja jos minä kuitenkin ulkopuolisena voin nähdä asiat joita pakoilemalla ihminen saattaa itsensä oireilemaan uskon että tuo ihminen pystyy ne näkemään myös itse jos vaan tahtoo nähdä.

Lopultakin uskon että jos ihminen lakkaa valehtelemasta itselleen, uskaltaa pysähtyä pakomatkallaan ja katsoa demoniaan silmiin, uskaltaa kohdata totuuden jonka jokainen voi aina löytää itsestään, hän pystyy lähteä parantumaan ja säätelemään omaa aivokemiaansa luontaisesti suopeammaksi.

Uskon sen myös siksi että itse olen aikanani oireillut ja tehnyt tuttavuutta demonien kanssa.

Minä rakastan elämää ja iloa, rakkautta ja tasavertaisuutta.
Rakastan ihan koko luomakuntaa pakahduttavalla volyymilla.
Haluan kulkea ilossa ja onnessa ja haluan että muutkin kulkevat.
Mutta ensin heidän täytyy haluta sitä itse.

Arvostan elämää niin paljon etten enää edes uskaltaisi toimia sitä vastaan, tuntuisi tuhlaukselta kasvattaa negatiivisia tuntemuksia ja levottomuutta sydämessäni.

Ihminen vetää puoleensa sitä mitä itse säteilee ympärilleen ja minkälaisia ajatuksia mielessään vaalii.
Niin sanotaan ja olen sen aivan omakohtaisesti kokenut ja todeksi havainnut.

Elämä on tässä ja nyt joten ajatelkaamme joka hetki parastamme, parhaan kykymme mukaan.
Ottakaamme myös vastaan surun ja menetyksenkin tunteet ja käsitelkäämme niitä kaikessa täyteydessään.

Onnellisuuden kaava on kohdata itsensä ja tuntemuksensa totuudellisesti ja rakastaa ja arvostaa itseään.
Kasvaa aikuiseksi.

Onnellisuuden kaava on lopultakin vain olla onnellinen.


Kertokaa toki tekin omia kokemuksianne ja ajatuksianne aiheesta, olisi hyvin mielenkiintoista kuulla.
Muistakaa myös että tämä on jokatapauksessa minun oma kokemukseni enkä halua loukata ketään tai vähätellä kenenkään vaikeuksia.




💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi 




Vegaanisin fitnessterveisin 


Jemina 













keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

TAKUULIIKE PEPUNMUOKKAUKSEEN





askelkyykky tangolla






Askelkyykky on fitnessin yksi ehdottomasti parhaista liikkeistä pepulle ja reisille.

Askelkyykkyä voi tehdä pelkällä kehonpainolla, käsipainoilla, tangon ja levypainojen kanssa sekä smith-laitteessa.

Tämä liike on kertakaikkiaan niin tehokas takalistolle että suosittelen jokaista sisällyttämään sen treeniohjelmaansa.

Myös takareisi tekee tässä töitä eikä toki reisi kokonaisuudessaan täysin lepoon tässä pääse :)

Minä suosin smithiä niinä jalkapäivinä kun haluan keskittyä kunnolla takalistoon enkä halua käyttää energiaa tasapainoiluun, nimittäin vapaalla tangolla (kuten kuvassa) ja käsipainoilla tehtäessä täytyy keskittyä huomattavasti enemmän kehonhallintaan.

Smith-laitteella kyykätessä kannattaa laittaa steppilauta tai muu koroke taaemman jalan alle jolloin kyykystä saa hieman syvemmän ja täten paremmin sen pakaralihaksen käyttöön.

Painopiste on etummaisen jalan kantapäällä ja voima lähtee nimenomaan pakarasta, on erityisen tärkeää keskittyä työstettävään lihakseen.

Jos painoa on paljon saattaa polvi haluta kuin väkisin kääntyä sisäänpäin ylös työnnettäessä, mutta silloin juuri keskitytään hakemaan voima siitä pakarasta jolloin polvi ei yritä kiertyä sisään ja helpottaa työntöä sillä tavoin.
Sisäänkierto ei ole lainkaan hyväksi polvelle joten sitä ei saa päästää tapahtumaan.

Etummainen jalka tulee yhdeksänkymmenen asteen kulmaan ala-asennossa ja polvi ei saisi mennä varpaiden yli, paitsi jos kehosi mittasuhteet sitä vaativat.

Polvelle tulee turhaan rasitusta jos lataat kaiken painon sen varaan.




PITKIÄ JA KEVYITÄ SARJOJA VAI YHDEN TOISTON MAKSIMEJA?



Olen tykännyt tehdä tätä liikettä suhteellisen kevyillä painoilla ja useammilla toistoilla, eli ei millään  3 x maksimipaino.
Kuitenkin laitan sen verran painoja ettei kahdeksaa toistoa enempää tule yhdessä sarjassa tehtyä.

Useimmiten teen 4 x 6 per jalka, molemmat jalat yhdessä sarjassa ja jalanvaihdon välissä pidän pienen hengähdystauon, sitten pidemmän tauon ennen seuraavaa sarjaa.

On hyvä pitää sarjojen välissä ainakin parin minuutin tauko että saa taas tehtyä kunnolla seuraavan sarjan.

Olen huomannut että pieni hengähdystauko jalanvaihdon välillä on hyväksi myös, sellainen että hengitys ehtii tasaantua muttei sen kauempaa.


Joka kerta kun olen tehnyt tätä liikettä olen saanut takaliston kipeäksi niin että huomaan treenin todella tehonneen.

Jopa sellaisina jalkapäivinä kun on tuntunut ettei treeni kulje ihan parhaiten ja mielestäni olen tehnyt liikettä vähän löysästi ja sinne päin on sama tulos ollut tunnettavissa :)

Vaikka tämä liike on ollut ohjelmassani jo melko kauan niin se toimii joka kerta.

Hyvin yksinkertainen ja hyvin hyvin tehokas liike johon jää helposti koukkuun.

Suosittelen :)



Sitten vaan askelkyykkyjen pariin kamut!




💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi  




Vegaanisella sydämellä 


Jemina

















maanantai 24. heinäkuuta 2017

RAIKAS JA MAKEA PROTEIINISMOOTHIE



jemina







Oi, sain sekoiteltua niiin muikean ja raikkaan kesäisen sekä aivan superterveellisen smoothien että tottakai haluan sen kanssanne jakaa :)

Tietenkin vegaaninen mutta myös fitness-eläjille sopiva tämä on sillä mukaan tulee Nutriworksin vihreän omenan makuista EAA:ta eli kaikkia tarvittavia aminohappoja sisältävää herkullista juomajauhetta.
Myös siis fitnessdieetille oikein omiaan.

Myös fodmap friendly.







proteiinismoothie
RAIKAS JA MAKEA PROTEIINISMOOTHIE






RESEPTI

kahdelle



- 250g pakastettuja mansikoita

- puolikas hunajameloni

- puolisen litraa lehtikaalia pieneksi revittynä (3-4 isoa lehteä tai 12 pientä)

- n. 2dl kauramaitoa

- 2 mitallista (22g) Nutriworksin EAA-jauhetta makuna vihreä omena



Huuhdo lehtikaalit ja revi lehdet ruodusta, revi pienemmäksi tai laita suoraan blenderiin.
Halkaise hunajameloni ja kaavi sisältö lusikalla blenderiin.
Lisää kauramaito ja mansikat, surauttele blenderissä mahdollisimman tasaiseksi.
Lisää joukkoon vielä EAA-jauhe ja surauta vähän lisää.

Jukopliut että on hyvää 😋!




Tuota Nutriworksin raikasta ja makeaa vihreän omenan makuista EAA-jauhetta löydät täältä, jota myös itselläni on purkillinen ja voin ilolla suositella :)

Tämä jauhe on tosiaan vegaaninen ja se sisältää kaikki tarvittavat aminohapot joista viisas kehomme sitten valmistaa proteiineja lihaksien kasvua ja säilymistä varten.
Makeutuksena jauheessa on luonnollinen stevia.

Tosiaan hyvä smoothie fitnessdieettiä tukemaan jos haluaa lihakset säilyttää ja lehtikaali on toki suomalaisena superruokana jokaiselle terveydeksi, kuten myös mansikat ja hunajamelonikin.

Puolisoni isä toi meille pari suurta pussillista itsekasvatettua lehtikaalia ja hitsit että on hyvää, sellaisia melko pieniä ja somia lehtiä, eikä yhtään niin karkeita ja paksuja kuin talvella kaupasta ostettavat.


Mukavia ryystäjäisiä toverit!




💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi



Fitnessterveisin 


Jemina














lauantai 22. heinäkuuta 2017

SUVAITSEVAISUUDEN JALO TAITO



jemina ja koivu







Taannoisella työpaikallani oli ihminen joka piti omia makuasioitaan ehdottomina totuuksina.
Tuo piirre oli hänessä hyvin voimakas ja mielipide tuli aina kuin aseen piipusta.

Työpaikan ruokalassa kun me toisen työkaverini kanssa maistoimme jumalaista mangorahkaa joka sai kasvomme vääntymään väkisin hymyyn sanoi tämä ehdottomien totuuksien tulkki että mango ei ole hyvää eikä mikään missä on mangoa, mutta ruusunmarjaa kannattaisi kokeilla rahkaan sillä se on oikeasti hyvää.

Vau! Ajattelin että ihanko tosissaan tuo sanoo noin ja todella tarkoittaa sitä.
Ja kyllä, hän oli aivan naama peruslukemilla eikä pilaillut.

Tämä ihminen oli muuten oikein kiva ja toverillinen ja hyvin huumorintajuinen ja siksipä tuo piirre olikin hänessä hyvin hämmentävä.

Mieleeni muistui että ehkä minussakin on ollut tuollaista piirrettä jossain vaiheessa, ei ehkä ihan samalla tavalla mutta kuitenkin.

Olen pitänyt omaa kokemustani asiasta totuutena enkä ole pysähtynyt kuuntelemaan asiaa toiselta kannalta.

Muistan esimerkiksi kun minulla joskus oli kausi etten voinut sietää punaista väriä ollenkaan näkökentässäni.
Silloin en voinut mitenkään ymmärtää miten joku haluaa pukeutua punaiseen ja vuorata seinänsäkin sillä värillä.
Suureen ääneen saatoin päivitellä tuollaista valintaa ja tyrmätä toisen ajatukset asiasta.
Olinpa kyllä tyhmä.

Onneksi tuon piirteeni kukoistuksesta on jo melko kauan.

Sittemmin olen ymmärtänyt että on paljon antoisampaa oikeasti kuunnella toisia ja olla läsnä heidän kokemuksessaan kuin tuoda aina vaan omaa itseään ja näkemystään esiin.

Eihän toisen ihmisen kokemus asiasta muuttuisi kuitenkaan sellaiseksi kuin miten minä sen koen, eikä hänen ajatuksensa kulje juuri niitä reittejä pitkin joita omani kulkevat.

Ja hyvä niin!

Tottakai ymmärrän että tuolloin olen ollut hyvin nuori ja etsinyt itseäni voimakkaasti, ei se sen kummempaa ole ollut.

Nykyään on niin paljon kivempaa olla kiinnostunut toisista ihmisistä ja heidän tuntemuksistaan eikä aina vaan keskittyä itseeni.

Viihdyn kyllä oikein hyvin itsessäni eikä minulla ole enää sellaisia levottomuuksia mieleni päällä mitä joskus on ollut.
En vaan koe tarvetta tyrkyttää omia ajatuksiani ja näkemyksiäni toisille, mutta mielelläni keskustelen ja annan mahdollisesti uusia näkökulmia jos joku sellaista kaipaa.

Kuinka kivoja ovatkaan toverilliset keskustelut joissa yksikään ei halua kilpailla tai kumota toisen ajatuksia, vaan päinvastoin kannatella ja viedä niitä eteenpäin yhdessä.

Sellaista voisin itse kaivata enemmän.

Sellaiseen ei ihan hirveän moni kykene, en siis aina minä itsekään, sillä pystyäkseen olemaan oikeasti kiinnostunut toisen kokemuksesta täytyy heittää syrjään omansa.





SUVAITA VAI TUOMITA?



Suvaitsevaisuus ei toki tarkoita aina sitä että pitäisi olla kiinnostunut toisista ihmisistä, heidän motiiveistaan tai kokemuksistaan.
Suvaitsevaisuus voi tarkoittaa ihan vaan sitä ettei tuomitse toisia suoralta kädeltä omien kokemustensa pohjalta.

Tottakai on asioita joita kenenkään ei pidä suvaita, kuten elävän olennon kiduttaminen tai orjuuttaminen tai muut tuollaiset yleisinhimilliset lainalaisuudet.

Tässä puhunkin hieman pienemmistä jokapäiväisistä asioista enkä paneudu noihin suuriin kysymyksiin sen enempää.

Joskus minua harmittaa yleinen varautuneisuus ja se ettei suhtauduta toisiin lähtökohtaisesti hyväntahtoisesti ja suopeasti.
Se tuntuu niin rakkaudettomalta ja sydäntäsärkevältä.

Mutta tälläisilla ihmisillä on jotain pelkoja ja epävarmuutta itsessään.
Voi kun kaikki voisivat avoimin ja valoisin mielin kohdata toisensa, aikalaisensa.
Kukaan ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin mitä jokainen on, ja kaikilla on vain ihmisyys.

Eikä tosiaan ole kenenkään asia tuomita toisten kokemuksia tai ajatuksia.
Jos niistä ei ole kiinnostunut totuudellisesti niin sitten voi antaa toisten olla ja ymmärtää se että he ovat aivan samalla tavalla ihmisiä kuin itse kukin on.

Onneksi on myös niin paljon rakkaudellista ja välitöntä olemassaoloa, tuntemattomat hymyilevät toisilleen ja rientävät apuun jos kauppakassi repeää kesken kotimatkan.







jemina fitnesspose
KUNNON FITNESSPOSE :)






Joskus tulee olo kuin huvittaisi naureskella fitnessposeerauksille ja pitää niitä ihmisiä ihan hölmöinä.
Viettää nyt aikaansa salilla vain siksi että saisi mennä lavalle esittelemään lihaserottuvuuttaan erilaisissa asennoissa.
Mutta mitä hittoa sitten?

Miksi se olisi typerämpää kuin mikä tahansa muu tekeminen?
Antaa kaikkien vaan toteuttaa itseään tuomitsematta vaikkei sitä itse pystyisi tai edes haluaisi ymmärtää.

Olen oppinut sen että jos jollekin asialle naureskelen tai esitän etten vaan voi käsittää miten joku viitsii jotain tuollaista tehdä niin aivan varmasti löydän itseni tuon samaisen asian ääreltä jossain vaiheessa enkä voi kuvitella mitään kivempaa!

En tällä tarkoita että lähtisin joskus fitnesslavoille kilpailemaan vaan ihan yleisesti kaikkea mitä elämässä tulee vastaan.

Tällä hetkellä minun on vaikeinta olla tuomitsematta niitä jotka käyttävät hajustettua pyykinpesuainetta tai muita synteettisiä hajusteita sillä minulle tulee niistä todella huono olo ja päänsärkyä.
Lisäksi uskon että ne ovat ihan silkkaa ympäristömyrkkyä kaikki tyynni.
Mutta on paljon ihmisiä jotka eivät koe asiaa näin eikä ole minun asiani tuomita.
Toki on hankalaa hengittää heidän läheisyydessään tai voida hyvin mutta minkäs teet.


Suvaitsevaisuutta, arvon toverit ❤



💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi 





Vegaanisella sydämellä


Jemina

















torstai 20. heinäkuuta 2017

LANKEEMUS JA KOLMEN PÄIVÄN RAPPIO



jemina
MAAILMA YLÖSALAISIN







Niin siinä sitten kävi että erään päivän iltana lankesin syömään purkillisen jäätelöä sekä keksejä.
Eikä se jäänyt siihen vaan myös seuraavana iltana herkuttelin samanlaisen setin ja vielä kolmantenakin iltana tein niin.

Sitten sain selätettyä pedon ja palasin takaisin rakkaaseen ruotuuni.



MIKSI KÄVI NÄIN?




Kuunkierrolla on todella vahva vaikutus tähän, tiedän sen.
Kehoni toimii tässä suhteessa moitteettomasti, aina tietyssä kuun vaiheessa elimistöni huutaa salmiakkia ja makeaa.

Tuona iltana jolloin tein vastoin kaikkia aiempia sotasuunnitelmiani tuntui ettei voi olla mitään pahaa syödä jäätelöä.
Aivan tyynin mielin siihen ryhdyin ja täytyy sanoa että koin olevani hyvin onnellinen kun sylissäni oli kulhollinen ihanaa kolmen kaverin suklaajäätelöä pähkinäkinuskikastikkeella ja ripauksella merisuolaa, muutama keksi, viihdyttävä leffa ja kiva kaveri vierellä jakamassa nautintoa, tai rappiota.

Niin, onkohan tuo todella rappiollista?

Saattaa olla että kerran kuukaudessa minun voisi olla ihan hyväkin syödä tuolla tavalla vähän jotain ylimääräistä.
Ainakin se tuntui jollain tapaa niin oikealta.
Voi tietenkin olla että riippuvuuteni makeaan pystyi huijaamaan minua perusteellisen hyvin.

Sen tiedän että tuollainen kolmen illan sessio on jo silkkaa turmelusta.
Olisi ehdottomasti pitänyt jättää siihen yhteen kertaan.

Kolmantena päivänä nimittäin tulin aivan sairaaksi, makasin sohvalla ja tärisin heikotuksesta.
Tuskanhiki ja kuumeinen olo, tuntui kuin elimistössäni olisi kiertänyt myrkkyä.

Onneksi kaapissa oli sitruunaa joten join vastapuristettua sitruunavettä ripauksella cayennepippuria ja se tosiaan auttoikin heti olooni.

Tästä huolimatta vielä tuon jälkeenkin söin kolmannen ja sillä erää viimeisen kerran jäätelöä ja keksejä.

Muutkin riippuvuudet joiden kanssa olen aiemmin elämässäni kamppaillut ovat olleet saman luonteisia, eli kertaan jättäminen on vaikeaa ja usein onkin vienyt juuri tuon kolme päivää kerätä itseni.
Minun on täytynyt sairastua ennen kuin voin lähteä tervehtymään.
Kuinka typerää.

Toki ei voi tervehtyä ennen kuin on sairastunut mutta onko pakko sairastua ollenkaan?
Voi toki olla että minun on tehtävä jotain asiaa liikaa niin että sairastun siitä ja vasta silloin ymmärrän pyrkiä siitä tosissani eroon.
Muussa tapauksessa saattaisi käydä niin että turruttaisin itseäni hiljalleen tuohon asiaan niin etten enää huomaisi kuinka huonosti voin.

Tuolla tavalla saattaa käydä useammallekin esimerkiksi alkoholin tai karkkien kanssa.
Otetaan joka viikonloppu ja muutamana arkipäivänäkin vähän, ei humalluta liikaa vaan tissutellaan vaan.
Kun sitä jatkuu vuosia niin ei varmasti huomaa huonovointisuuttaan vaan se on se normaali olotila josta ei välttämättä ymmärrä pyrkiä eroon koska siitä ei mitään suurempaa haittaa tunnu olevan.

Ehkä olenkin onnellisessa asemassa siinä suhteessa että minun on pakko tehdä asiat kautta pohjanmaan ja kerralla kunnolla, näin ne asiat eivät ainakaan voi pitkittyä vaan niille täytyy tosiaan tehdä jotain, vaativat välitöntä reagoimista.




KUINKA SIITÄ SELVISIN?




Eipä siinä muuta kun sitten vaan kieltäydyin masentumasta ja otin niskalenkillä makeanhimoista demoniani kiinni ja saatoin itseni oikealle tielle jälleen.

Aloitin aamuni sitruunamehulla ja virkeällä mielellä, pienemmällä mutta kunnon annoksella puuroa ja suuntasin salille lempiliikkeeni pariin, eli hang clean and press :)
Ei siinä tempoessa ja hikoillessa tullut mieleenkään olla masentunut, vaan hirmuisen onnellinen siitä että kehoni jaksaa tehdä sellaista.
Posket punaisina ja silmät innosta säihkyen jatkan (jäätelöistä huolimatta) keveämpänä elämääni.

Sainhan taas oivan opetuksen.

Nähtävästi elämä koostuu monista taisteluista, lankeemuksista ja oikealle tielle palaamisista.

Taistelujen sisällä käytäväksi omaksi taistelukseen muodostuu se että jaksaa nousta joka kerta ja jatkaa sinnikkäästi oikealla tiellä, vaikka tuntuisi että miksi vaivautua kun kuitenkin aina tulee lankeamaan uudestaan samoihin kuoppiin.

Mutta niin sieltä vaan on noustava sillä sellaista elämä on ja se on juuri kuten kuuluu olla.

Aina ei voi valita taistelun aikaa tai aihetta mutta sen voi valita että luovuttaako vai jatkaako urheasti eteenpäin.

Joten, jatkakaamme urheasti eteenpäin oikeaksi kokemallamme tiellä vaikka aina siihen samaan juurakkoon kompastuisimmekin.
Joskus tulee hetki kun emme siihen enää kompastu.

Kärsivällisyyttä ja uskoa omaan tekemiseen toverit ❤



💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi  







jemina








Vegaanisin fitnessterveisin


Jemina

















maanantai 17. heinäkuuta 2017

KUNTOSALIN ISOT LIIKKEET ja liike johon hurahdin




Fitnessissä kuten kaikilla elämän alueilla on hyvä olla perustavanlaatuiset tekijät kunnossa.
Ruokavalio on hyvä koostaa pitäen suuret asiat mielessä eikä tällöin ole niin merkitystä jokaisella pienellä valinnalla.

Samoin fitnessissä ja kuntosaliharjoittelussa on hyvä rakentaa vahva pohja perusasioista ja siitä sitten lähteä kikkailemaan pienemmillä asioilla miten huvittaa.

Kahvakuula esimerkiksi on oikein hyvä väline peruslihaskunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Sillä harjoitellessa saa jo yhdellä heilautuksella useamman lihasryhmän töihin.
Kahvakuulailu on rytmiltään hyvin mukaansatempaavaa ja se onkin lihaskunnon kasvattamisen ohella hyväksi hapenottokyvylle ja sydämen kunnolle.

Kahvakuulailusta olen kirjoittanut aiemmin jutussani täällä.

Kehonpainolla tehtäviä hyviä isoja liikkeitä ovat leuanveto josta voit käydä lukemassa tekniikkavinkkejä ja juttua muutenkin tästä jutustani, sekä tietenkin punnerrus ja sen monet eri variaatiot joita löydät tästä jutustani


Sanoisin että jos otat nuo kaksi kehonpainolla tehtävää liikettä haltuun ja käyt vielä pari kertaa viikossa heiluttelemassa kahvakuulaa niin aivan varmasti alkaa tuloksia tulemaan ja nopeasti, eikä juuri muuta sitten tarvitse tehdäkään kunnossa ja tikissä pysymiseen :)
Suosittelen!


Silti on paljon muitakin hyviä isoja moninivelliikkeitä joita salilla voi harrastaa, sellaisia jotka kuormittavat isoja lihasryhmiä kerralla ja ovat hyviä lihasmassan ja voiman lisääjiä.

Tällaisia ovat mm. kyykky, maastaveto ja penkkipunnerrus.

Yksi aivan mahtava liike jota olen itse alkanut toden teolla harjoittelemaan on hang clean and press eli vapaasti suomentaen rinnalleveto ja työntö.

Hang clean and pressiä voi tehdä ainakin käsipainoilla, kahvakuulalla ja tangolla.
Itse teen sitä tangolla, se tuntuu jotenkin tarpeeksi suureelliselta tämänhetkiseen mielenmaisemaani :)

Tässä lyijykynähahmotelmani kyseisestä liikkeestä jotta tiedätte mistä on kyse;






hang clean and press
HANG CLEAN AND PRESS






Tekniikka täytyy opetella hyvin jotta tätä voi turvallisesti tehdä ja myös jotta liikkeestä saa kaiken hyödyn irti.

Netistä löytyy paljon hyviä videoita tätä tarkoitusta varten, itsekin olen aikaa kuluttanut niiden katseluun ja huolelliseen harjoitteluun.

En viitsi lähteä sen enempää antamaan tekniikkavinkkejä kun itsekin vasta harjoittelen ja koska opastusta löytyy hyvin hakusanoilla hang clean and press.

Tämä liike ottaa kokonaisvaltaisesti olkapäihin todella hyvin, eli hartialihaksen etu-, keski-, ja takalohkoon.
Sen lisäksi ainakin epäkkäät pääsevät töihin.

Kun olin löytänyt hyvän tekniikan ja pääsin tätä liikettä kunnolla tekemään, huomasin treenin jälkeisenä päivänä että jopa kainaloni olivat hyvällä tavalla kipeänä.
Moista en ole koskaan aiemmin kokenut joten todella hyvä liike kun löytää sellaisia lihaksia mitä en ajatellut olevankaan.

Enkä kyllä ole kuullut että kainalolihaksille olisi mitään eristäviä liikkeitä keksitty :)

Oli muuten hienoinen kynnys ottaa ensimmäistä kertaa salilla tanko levypainoineen kauniiseen käteen ja lähteä liikettä harjoittelemaan, sen kotona harjanvarren kanssa heilumisen jälkeen.

Olen silti jotenkin vaan lakannut arkailemasta ja välittämästä siitä vaikka muut näkisivät kun harjoittelen jotain liikettä, vaikka he näkisivät että teen jotain täysin vinksalleen.
Tulisivat vaan sanomaan, vinkit kelpaa aina!

Eikä ketään ihan hirveästi varmaankaan kiinnosta jos joku harjoittelee salilla jotain liikettä.
Sitä vartenhan kuntosalit siis ovat.

Joten rohkeasti vaan uusia liikkeitä opettelemaan kaverit!




💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai 
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi  




Vegaanisella sydämellä


Jemina