lauantai 24. kesäkuuta 2017

JOOGAA JUHANNUSAAMUNA KLO 5.30



jemina jooga








Tänään oli ihana juhannuspäivän aamu.
Heräsin klo 4.00, söin aamupuuron ja lähdin polkemaan kohti keskustaa.
Tampere oli rauhallinen.

Olen kaivannut aamuisia meditaatio- ja mantrahetkiä ihan aina, silti olen sitä käytännössä toteuttanut harvakseltaan ja kausiluonteisesti.

Ajatuksissani olen kyllä aina ollut ihminen joka herää hyvin aikaisin, kesällä auringon kanssa joogaamaan tai vain hengittämään olemassaoloa.
Tänään tein ajatuksesta totta.

Kaihosin kollektiivista tilaisuutta ihan hirveästi.

Olen aiemmin ollut pari kertaa kirtanassa jossa lauletaan hare krishna -mantraa ja se yhteislaulu todella kohottaa jonnekin katonrajaan leijumaan ja täyttää rinnan keltaisella, pakahduttavalla ilolla.

Jo pelkkä ääneen lausuminen yhdessä muiden kanssa on jotain todella maagista.
Tavu tai äänne voi olla mikä tahansa, vaikka vain 'aaaaaaaaaaaa' mutta siitä tulee maaginen ja kohottava jos se soi yhteen toisen ihmisen äänen, tai ihmisen soittaman sävelen kanssa.

Saati sitten maailmankaikkeuden tavu 'ong' joka lausutaan kun kaivataan suurta ykseyttä, yhteyttä maailmankaikkeuteen.

Tänäänkin lausuessani tuota tavua, tehdessäni ääntä tuntui kuin olisin itse oma ääneni joka yhdistyy toisten ääniin, ja tuo kaikkien yhteinen ääni väreilee tietyllä taajuudella pyrkien kohoamaan ylemmäs.
Siitä tulee todella paisuva, laajeneva olo.

Tänään menin siis aamusadhanaan, joka kuuluu kundaliinijoogan perinteisiin.

Aamusadhana alkoi klo 5.30.

Ihanan aikaisin!

Minut otettiin lämpimästi vastaan todella viihtyisässä tilassa.

Käytävän, anniskelutilan ja pukuhuoneiden sisustus henki harmonista kotoisuutta.

Joogasali jossa tilaisuus pidettiin oli valoisa, raikas ja avara.

Kaikilla osallistujilla oli aivan valkoiset vaatteet sekä valkoinen päähine.
Minä sain valkoisen huivin sieltä lainaan jonka kieputin päähäni.

Sain myös mantrojen sanat sisältäviä vihkosia.

Kaapista sai ottaa tyynyjä ja lämpimän viltin.

Tilaisuus kesti 2,5 tuntia jonka jälkeen sai jäädä teetä juomaan ja juttelemaan.

Tilaisuus oli ilmainen, lahjoituksena sai antaa roposia jos halusi, jonka he sitten lahjoittavat eteenpäin hyviin kohteisiin.








jemina jooga
NEUTRAALI VALKOINEN








Minulla oli mukanani pinkki joogamatto ja huomasin että se oli tilaisuuteen hyvin häiritsevän värinen.
Tosin siellä oli jollain myös lampaan talja, joka ei tosiaan ole kovin vegaaninen vaihtoehto ja tuo nahkaraato olikin minun mattoani vielä häiritsevämpi valkoisesta väristään huolimatta.
En silti keskittynyt siihen sen enempää.

Vierustoverillani oli tummanvioletti matto ja katseeni aivan imeytyi siihen.

Ymmärsin hyvin kuinka paljon värillä on väliä tuollaisessa tilaisuudessa.

Valkoinen on neutraali väri joka heijastaa kaikkia muita värejä eikä se häiritse silmää millään tavalla.


Mantrat lausuttiin sanskritin kielellä.
Onneksi minulla on luontaisesti jonkinlaista kielellistä ja musikaalista tajua niin pääsin melko helposti mukaan rytmiin ja kielen koukeroihin.

Edit: Mantrat ovat gurmukhin kielellä eivätkä sanskritin kuten tuohon kirjoitin. Oli alitajuinen ja hieman kömpelö oletus tuo sanskrit, en itse asiassa ajatellut asiaa ollenkaan kunnes yhtäkkiä tulinkin ajatelleeksi.
Nämä kielet ovat niitä joista minulla ei ole hajuakaan, en siis tältä seisomalta voisi sanoa kumpi on kumpaa.

Viimeisessä mantrassa joka kesti 22 minuuttia oli mukavan helpot sanat ja siihen mantraan pystyinkin hyvin uppoutumaan ilman paperia.

Tietenkin aloin itkemään tuon mantran aikana.
Olisinkin yllättynyt jos en tilaisuuden aikana olisi lainkaan kyynelehtinyt sillä olen todella herkkä vetistelemään.

Kyynelvirrat olivat vuolaat ja annoin niiden vaan virrata, mitäpä olisin voinutkaan.

Teetuokiolla mainitessani asiasta tilaisuuden vetäjä sanoi että hän oli itkenyt tuon mantran aikana kymmenen vuoden ajan joka kerta ja sitten se oli loppunut.







jemina jooga
KORKEUKSIEN KAIHO JA KUPLIVA ILO






Fitnessiä pääsimme harjoittamaan mantrojen välissä, sillä siinä oli fyysinen kundaliinijoogaosuus.
Vaikka liikkeet eivät totisesti olleet raskaita tahi vaativia muuten, niin sellaisen niistä teki aika.
Käsien vaakatasossa pitäminen viiden minuutin ajan on todella haastavaa, ja puolivälissä minun oli aivan pakko hetkeksi kädet laskea.

Myös risti-istunta otti ajoittain koville ja jalkoja piti tuon tuostakin oikoa.
Kotona venyttelin lonkankoukistajat huolella sillä ne tosiaan huusivat sitä.


Tulen varmasti menemään tuonne tilaisuuteen uudelleen, niin mahtavaa on herätä aikaisin aamulla ja lähteä tekemään jotain noin antoisaa, vieläpä toisten kanssa joilla on aivan sama kaipuu ja rakkaus rinnassaan.

Toki kaikilla on mutta kaikki eivät sitä nyt huomaa eivätkä toteuta.


Onko teillä kokemuksia kirtanasta tai yhteislaulumantroista tai jostain sen kaltaisesta?
Olisi toooosi kiva kuulla muiden kokemuksia :)

Kertokaa myös jos tiedätte Tampereella järjestettävän jotain tällaisia tapahtumia, tai tietty myös muuallakin.


Kiitos tästä kokemuksesta kaikki tuolla olijat ja maailmankaikkeus itsessään.

Kiitos rakkaat lukijatoverit kun olette olemassa ja antoisaa juhannuksen aikaa!




💙 Jos haluat uudet juttuni uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi





Vegaanisella sydämellä


Jemina











Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kysy tai kommentoi rohkeasti, katsotaan mitä asialle voi tehdä :)