torstai 15. kesäkuuta 2017

WHY I DON'T SHAVE MY LEGS



i dont shave my legs







Minulla on oikeastaan vain yksi syy olla ajelematta säärikarvojani.
No ehkä kaksi sillä toinen on se ettei säärien sheivaus ole kovin kivaa puuhaa ja sitä pitäisi tehdä niin usein ettei lainkaan huvita käyttää suurta osaa elämästä siihen.

Mutta pääasiallinen syy on ehdottomasti se tunne kun tuuli osuu sääriin.
Tuo tunne on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa.
Jos kuitenkin sanoin koitan sitä kuvata niin se on pehmeä, lämmin, silittävä, hulmuava tunne.

Tuulen liike säärissä on yllättävän paljon samanlaista kuin lämpimän veden hyväily, mutta tilan tuntu ja avaruus ovat erilaiset.

Vesi sulkee sisäänsä, ilma avaa uusia sfäärejä.

Talvella olen huomannut että sääriin käy kylmä enemmän, viiltävämmin jos ne on ajeltu.

Olenkin ajellut sääriäni teini-iästä aina kolmekymppiseksi asti.
Miksi?
En ole ymmärtänyt paremmasta.

Minulle on muuten aivan herttaisen yhdentekevää ajelevatko muut karvojaan vai eivät, älkää siis toki saako sellaista käsitystä että tämä on kannanotto toisten ihokarvoja kohtaan.







säärikarvat
SÄÄRIKARVAT LÄHIKUVASSA :)







Jossain vaiheessa vaan tajusin ettei minulla oikeasti ole mitään syytä ajella säärikarvojani.
Ne eivät edes vaikuta hygieniaan millään tavalla kuten ehkä kehon muut karvat.

En ollut edes ajatellut että ovatko nahkaiset sääret minusta kauniimmat kuin karvalliset, se vaan oli ollut siihen asti jotenkin automaattinen ajatus.
Ajatuksena sitä on tietenkin meihin syötetty ihan huolella kaikenlaisen mainonnan kautta.

Ainakin koko 1900-luvun ajan ovat naiset ajelleet karvansa sääristä, en tiedä liekö tuota kauemminkin tapahtunut.

Joskus 1500-1700 lukujen aikana ajeltiin pois kulmakarvat ja hiusrajaa siirrettiin taaemmas päälaelle.
Silloin oli ihanteena korkea paljas otsa.

Mitähän seuraavaksi?



Halusin kirjoittaa tämän näinkin henkilökohtaisen asian ihan kannustimeksi niille jotka myös tahtoisivat kokea tuon ihanan hulmuavan tunteen säärillään mutta tyrehdyttävät sen itseltään ulkonäköpaineiden vuoksi.
Ei ne sääret oikeasti niin kauhean eri näköiset edes ole karvoilla tai ilman, paitsi ajellun säären nahka kiiltää eri tavalla kuin karvaisen.

Mistä nyt sitten kukakin tykkää.

Omasta mielestäni sääreni näyttävät pehmeämmiltä, mukavammilta karvojen kanssa.
Ajelin joskus vain toisen säären huomatakseni kunnolla eron.

Fitnessissä, nimenomaan fitnesskilpailuja varten ajellaan ihan kaikki karvat pois, jopa selän karvat vaikkei siellä mitään haivenia näkyisikään.
Sillä saadaan juuri tuota kiiltoa tuotua esiin.
Tietenkin fitnesskisoihin myös maalataan iho kauttaaltaan kiiltävän ruskeaksi.







hairy legs
HUMMANI HEI..








💙 Jos haluat uudet juttuni säärikarvoista huolimatta uunituoreina, käy tykkäämässä blogini FACEBOOK -sivusta tai  
Follow my blog with Bloglovin 
tai seuraa Blogit.fi 







Vegaanisella sydämellä


Jemina













2 kommenttia :

  1. Itse ajan säärikarvani ainoastaan siitä syystä, että vähempikarvaisena oloni tuntuu.. hmm.. kevyemmältä :D Mutta talvisin jääkin sitten aika monesti turkki ajamatta!

    Hienoa kuitenkin, että ihmiset ajaa/on ajamatta karvojaan vain itsensä takia eikä (median luomien) kauneusihanteiden/muiden vuoksi. Upeaa siis, että nimenomaan itse omilla aivoillasi olet tehnyt päätöksen olla ajamatta, etkä ole antanut muiden vaikuttaa siihen. Ja eipä siihen päätökseen oli se mitä tahansa, meillä muilla pitäisi olla mitään vastaan sanomista. Ei pitäisi loukata kenenkään elämää, vaikka toki aina mielensäpahoittajia löytyy.

    VastaaPoista
  2. Heippa Lennu ja kiitos kommentista :) Minäkin ajelen vaikkapa kainalot juuri tuon keveämmän olon takia :) Mutta ois kyllä tosiaan jo hyvä aika sille että jokaisen karvoitus olisi itse kunkin oma asia.

    VastaaPoista

Kysy tai kommentoi rohkeasti, katsotaan mitä asialle voi tehdä :)